Innostaminen ja innostuminen lisäävät hyvinvointia
Ahti Salo toimii matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen professorina. Hän on myös laitoksen varajohtaja.
Mitä työsi sisältää juuri nyt?
– Valmistelen vuoden 2014 opetusta: luennoin kurssin teknisten järjestelmien riskianalyysistä ja vedän operaatiotutkimuksen projektityöseminaarin. Työstän myös tutkijoitteni kanssa artikkeleita. Juuri nyt minulla on kymmenkunta aktiivista tohtoriopiskelijaa. Olen mukana monissa Aallon komiteoissa sekä erilaisissa tieteellisissä asiantuntijatehtävissä. Kuulun Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran hallitukseen. Vuodesta 2010 lähtien olen ollut mukana valitsemassa Euroopan parasta operaatiotutkimuksen väitöskirjaa. Toimin myös EURO Journal on Decision Processes -lehden päätoimittajana.
Mitä tutkit ja missä työskentelit ennen nykyistä tehtävääsi?
– Väiteltyäni vuonna 1992 tein pitkän post doc -kauden ja lähdin tekemään töitä uusilla tutkimusalueilla. London Business Schoolissa kirjoitin julkaisuja ennustamisesta, aikasarja-analyysistä ja skenaariomenetelmistä. Humboldt-stipendiaattina tutkin huutokauppateoriaa ja riskianalyysiä Mannheimin yliopistossa.
– Teollisuudessa olen työskennellyt Nokian tutkimuskeskuksessa, kehitin tuotekehityksen alkupään päätöksentekoa ja prosesseja. Nokialta siirryin VTT:n erikoistutkijaksi: vedin esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tilaaman teknologian arviointihankkeen. Syksyllä 1998 aloitin professorina Teknillisessä korkeakoulussa.
Mistä asioista olet ylpeä urallasi alalla?
– Koulutuksessamme opiskelijat ovat tekemisissä todellisten ilmiöiden ja päätösongelmien kanssa. Maailma ei ole täynnä yksiselitteisiä tenttikysymyksiä vaan mitä moninaisimpia ilmiöitä, joista täytyy saada jäsennelty ote. Matemaattisen mallintamisen avulla diplomi-insinöörimme pystyvät vastuullisesti ratkomaan päätösongelmia yrityksissä ja yhteiskunnassa.
– Monet tohtoriopiskelijani ovat edenneet merkittäviin ja haastaviin tehtäviin Suomessa ja maailmalla. Omasta tutkimuksestani olen ylpeä myös, varsinkin kansainvälisistä tunnustuksista, joista tuorein on USA:n operaatiotutkimusseura INFORMSin Decision Analysis Societyn Publication Award 2013. Kehittämistämme menetelmistä monet ovat laajassa käytössä. Esimerkiksi huomattava osa Suomen teiden kunnossapito-investoinneista on optimoitu niillä jo vuosien ajan.
Juostessa näen paremmin, miten tutkimuksen ongelmia kannattaa lähestyä.
Mitä itse opiskelit ja millaisia tavoitteita sinulla oli perustutkintovaiheessa ja jatkotutkimuksessa?
– Diplomityön tein 1987 tekoälystä, minkä jälkeen tein väitöskirjani päätösanalyysistä. En tehnyt tutkimusta professuuri mielessäni, halusin vain kirjoittaa mahdollisimman hyviä artikkeleita. Matematiikka on loogista ajattelua puhtaimmillaan: se pakottaa kurinalaiseen ajatteluun ja tarkkaan määrittelyyn. Tästä on etua muidenkin ilmiöiden tarkastelussa.
Millaisia opiskelijoita toivoisit laitoksesi koulutusohjelmiin?
– Hienoimpia asioita yliopistourallani on ollut se, että opiskelijat ovat avoimia ja oppimishaluisia. Ahkeruus ja yhteistyöhalukkuus ovat myös tärkeitä ja syntyvät halusta oppia. Tohtorikoulutuksessa on tärkeää, että tahto, kyky edellytykset ovat kaikki kohdallaan; tärkein näistä on tahto.
Mitä haluaisit Aallossa tapahtuvan liittyen omaan tutkimusalaasi?
– Operaatiotutkimus on teknis-taloudellisten järjestelmien matemaattista mallintamista, joka auttaa tekemään parempia päätöksiä unohtamatta esimerkiksi ympäristönäkökulmia. Operaatiotutkimusta tarvitaan väistämättä, kun halutaan parantaa tehokkuutta teollisuudessa tai yhteiskunnassa yleisemminkin: malleilla voidaan arvioida, mihin päätökset luultavimmin vievät.
– Mallintaminen pakottaa tarkastelemaan järjestelmiä huolellisesti ja auttaa ymmärtämään, mitä ilmiöistä tiedetään ja mitä ei – mikä on tärkeää sinänsä. Monet Aallon opiskelijat voivat hyötyä paljon operaatiotutkimuksen opinnoista.
Millaisia ominaisuuksia akateemisen uran valinneella professorilla tulisi olla?
– Halu ja kyky kyseenalaistaa ovat tutkimuksen kulmakiviä. Mitään ei pidä ottaa annettuna lopullisena totuutena. Kovassa akateemisessa kilpailuasetelmassa myös sisukkuus on olennaista. Innostaminen ja innostuminen lisäävät opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia.
– Lataudun henkisesti ja fyysisesti harrastamalla kestävyysjuoksua. Juoksu vaatii kurinalaista perustyötä, kuten tutkimuskin. Työ on kantanut hedelmää: juoksin maratonennätykseni 2.43.30 (netto) Aalto Runnersien edustajana Frankfurtissa syksyllä 2012. Cooperin testissä taitoin tuolloin 3 540 metriä. Toukokuussa 2013 voitin ikäsarjassani M50-veteraanien SM-maratonin.
– Juostessa on aikaa ajatella ja työstää asioita. Lenkillä näen usein paremmin, miten tutkimusongelmia kannattaa lähestyä.
Haastattelu on tehty talvella 2014.