Pingisroboteista multimediaan

Petri Vuorimaa työskentelee multimediatekniikan professorina tietotekniikan laitoksella.

Mitä työsi sisältää juuri nyt?

– Päätehtäviini kuuluu uuden Computer, Communication and Information Sciences -maisteriohjelman johtaminen. Se on Aallon suurin maisteriohjelma ja Suomen laajin tieto- ja viestintäteknologian maisteriohjelma. Tänä syksynä siinä aloitti 100 uutta opiskelijaa.

– Vedän syksyllä pari kurssia sekä ohjaan jatko-opiskelijoita. Kaikki opetustyöni liittyy web-teknologioihin ja niiden hyödyntämiseen erilaisissa ohjelmistoratkaisuissa. Lisäksi työhöni kuuluu tietysti opetushallintoa.

– Toimin myös Sofia Digital -nimisen spinoff-yrityksen hallituksessa jo viidettätoista vuotta. Se työllistää 20 henkeä ja tekee kansainvälistä ohjelmistoliiketoimintaa muun muassa digi-tv-operaattoreiden kanssa. Se myös testaa Suomeen tulevia digi-televisioita varmistaakseen suomalaisten lisämääritysten toimivuuden ja laitteiden yhteensopivuuden.

Missä työskentelit ennen nykyistä tehtävääsi?

– Työskentelin vuosina 1995–1998 Tampereen teknillisen yliopiston yhteydessä toimivan Digitaalisen median instituutin vetäjänä. Instituutti oli ensimmäisiä Suomen Akatemian huippuyksiköitä ja keskittyi digitaaliseen mediaan ja webiin.

Kerro aiemmasta tutkijanurastasi.

– Opiskelin tekniikan tohtoriksi Tampereen teknillisessä yliopistossa ja tein väitöskirjani koneoppimisesta, sumeasta logiikasta ja neuroverkoista. Myöhemmin erikoistuin digitaaliseen mediaan ja verkkopalveluihin.

– Nyt tutkimme, kuinka web-teknologiaa voidaan soveltaa ja mitä teollinen internet tarkoittaa web-palveluiden puolella eli kuinka fyysinen maailma näkyy webissä.

– Akateeminen tutkimus ja yritysyhteistyö täydentävät hyvin toisiaan. Tutkijan täytyy tuntea teollisuuden tarpeet, vaikka on myös tärkeää tutkia asioita, joista ei ole välitöntä kaupallista hyötyä.

Miksi valitsit oman tutkimusalasi?

– Kipinän sytyttivät ensimmäiset mikrotietokoneet, joiden parissa harjoittelin omin päin ohjelmointia. Isäni työskenteli tekniikan alalla ja oli kiinnostunut tietokoneista. Hän veti Keski-Suomen ammattikoulussa kursseja, joilla sain joskus toimia apuopettajana. Sitä kautta heräsi kiinnostus myös opettamiseen.

– Opiskeluaikoina olin mukana muun muassa projektissa, jossa rakensimme pingisrobotteja ja kilpailimme niillä eri puolilla Eurooppaa. Ensimmäinen kilpailumme oli Venetsiassa, jossa emme saaneet laitetta tullista läpi. Opimme, että kannattaa ajaa pakettiautolla rajan yli kilpailupaikalle. Kilpailimme myös Zürichissä, Lundissa ja Edinburghissa, jossa voitimme. Projekti oli innostava, sillä siinä pääsi itse tekemään laitteistoa ja ohjelmistoa ja näki kokonaisuuden. On ollut kiinnostavaa ja hyödyllistä nähdä mikrotietokoneiden ja internetin varhaiset vaiheet.

Mainitse kolme asiaa, joista olet ylpeä urallasi.

– Kaikkein ylpein olen opiskelijoista, jotka ovat suomalaisen yhteiskunnan muutoksentekijöitä. Olen ohjannut parisataa diplomityötä ja kymmenkunta väitöskirjaa, ja niissä näen työni jäljen.

– Olen ylpeä myös toiminnastani yritysten ja startupien kanssa. Aallon on löydettävä yritysyhteistyöhön uusia tapoja nyt, kun Tekes-rahoitus vähenee ja SHOKit eli strategisen huippuosaamisen keskittymät lakkautetaan.

– Oli hienoa päästä uran alussa digitaalisen median ensimmäiseen aaltoon ja yhteen Suomen Akatemian ensimmäisistä huippuyksiköistä. Sain työskennellä loistavien tutkijoiden kanssa.

Kuinka työsi Aallossa linkittyy oman tutkimusalasi kansainväliseen verkostoon?

– Laitoksemme tutkijoita on mukana kansainvälisissä standardointityöryhmissä, ja sitä kautta osallistumme webin kehittämiseen. Yhteistyö myös luo kontakteja kansainvälisiin tutkimuslaitoksiin ja alan yrityksiin. Lisäksi meiltä on lähtenyt paljon opiskelijoita töihin kansainvälisiin firmoihin, ja he ovat sitä kautta olleet kehittämässä webiä.

Näkyvätkö tutkimuksesi tulokset tavallisen ihmisen arjessa nyt tai tulevaisuudessa?

– Webin kehitys on niin valtava kokonaisuus, että on vaikeaa osoittaa, kuinka siinä näkyy yksittäisen tutkimushankkeen tai tutkijan työ. Teemme tätä yhdessä isolla joukolla. Linkki tutkimuksesta arkeen ei aina ole suoraviivainen, sillä teknologian kehitys on arvaamatonta.

– Toisaalta näen työni tuloksia siinä, että olen ollut mukana kehittämässä digi-televisiota, joka kuuluu useimpien ihmisten arkeen, vaikka kaikki ei olekaan mennyt ihan sillä tavalla kuin suunnittelimme.

Mainitse kolme tärkeää ominaisuutta, jotka akateemisen uran valinneella professorilla tulisi olla.

– Tässä työssä tarvitaan intohimoa ja kiinnostusta uusiin asioihin.

– Täytyy kuunnella ja perehtyä muiden ihmisten – etenkin opiskelijoiden – tekemisiin ja ajatuksiin. Siksi kehitän omaa opetustani jatkuvasti interaktiivisemmaksi. Diplomitöitä ja väitöskirjoja ohjatessa pääsee suoraan vuorovaikutukseen, jolloin myös opettaja voi oppia opiskelijalta. Lisäksi on seurattava, mitä tiedeyhteisössä tapahtuu ja mitä käyttäjäkehittäjät tekevät, jotta pysyy selvillä kehityksen suunnasta ja teollisuuden tarpeista.

– Tarvitaan myös sitkeyttä, jotta saa julkaistua tutkimuksia ja vietyä kursseja läpi.

Millaisia opiskelijoita toivot laitoksesi koulutusohjelmaan ja tohtorikoulutettaviksi?

– Tietotekniikan laitoksen opiskelijoilla täytyy tietysti olla hyvät tietotekniikan perusvalmiudet. Heidän ei tarvitse olla huippukoodaajia, vaan heillä voi olla myös monitieteinen tausta. Opiskelijoilla tulisi olla kunnianhimoa ja halua kehittyä huippuosaajiksi. Kiinnostus kansainvälisen opiskelu- tai työkokemuksen hankkimiseen olisi myös toivottavaa. Nykyään ihmiset joutuvat entistä useammin työllistämään itsensä, joten yrittäjäopinnoistakin on etua.

Miltä oman tutkimusalasi tulevaisuus näyttää?

– Tämän hetken trendejä ovat digitalisaatio ja tietotekniikan soveltaminen joka paikkaan. Web on usein osa näitä ratkaisuja, mutta lisäksi joudutaan soveltamaan monen alueen osaamista, esimerkiksi pilvi- ja ison datan analyysia. Web on nyt entistä enemmän ohjelmointialusta, ja web-tekniikkaa hyödynnetään myös natiivisovelluksissa. Webin suosio mutta myös sen vaatimukset kasvavat jatkuvasti.

Teksti: Anu Jussila

Tietotekniikan laitoksen sivut http://cs.aalto.fi/fi/