Tietoturva on kuin happea
N. Asokan toimii professorina tietotekniikan laitoksen Secure Systems -ryhmässä.
Mitä työhösi kuuluu juuri nyt?
– Olen vielä siirtymävaiheessa nimittämiseni jälkeen elokuussa 2013, joten jaan toistaiseksi aikani Aalto-yliopiston (Aalto) ja Helsingin yliopiston (HY) välillä. Aloitan kokoaikaisesti Aallossa elokuussa 2014.
– Olen suunnitellut mobiiliturvallisuuden kurssin, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa nyt keväällä 2014. Juuri nyt ohjaan ja luen useita maisteriopiskelijoiden gradutöitä. Olen myös ACM Transactions on Information and System Security -lehden toimituskunnassa.
Missä työskentelit ennen nykyistä tehtävääsi? Kerro aiemmasta tutkijanurastasi.
– Aloitin tohtoriopintoni Waterloon yliopistossa Kanadassa ja työskentelin siellä myös ohjelmistoasiantuntijana. Tapasin eräässä konferenssissa IBM:n edustajia, jotka kertoivat yrityksen Zürichin tutkimuslaboratorion tohtoriopiskelijaohjelmasta. Laboratorio palkkasi jatko-opiskelijoita sekä työskentelemään projekteissaan että tekemään väitöskirjaa. Siellä toimi aktiivinen ryhmä juuri turvallisuuden parissa. Itse tutkin yhteiseurooppalaisessa projektissa (www.semper.org) kryptografiaa ja reilun vaihdannan (fair exchange) protokollia, eli informaation vaihtoa tilanteissa, joissa osapuolet eivät luota toisiinsa ja kummallekaan ei voi antaa etulyöntiasemaa.
Tietoturva on kuin happea. Sitä tarvitaan kaikkialla, mutta vasta sen puuttuminen huomataan.
– Vuonna 1999 tulin Suomeen Nokialle. Oma työni tähtäsi mobiililaitteiden ja -käyttäjien suojaamiseen. Käytettävyys on ensiarvoista myös tietoturvan kannalta. Mobiiliturvallisuutta tutkiva työryhmämme menestyi niin akateemisessa tutkimuksessa kuin Nokian tuotteiden teknologian kehittämisessä. Lähes neljäntoista vuoden aikana olin mukana patentoimassa yli 30 keksintöä. Vuonna 2012 siirryin Helsingin yliopistoon professoriksi.
Mistä asioista olet ylpein urallasi ja alallasi?
– Kuten kaikki tutkijat, arvostan työni vaikuttavuutta ja sitä, että tulokseni ovat päätyneet laajaan käyttöön. Erityisen iloinen olen Nokian tutkimuskeskuksessa kehitetystä tunnistusprotokollasta, jonka suunnittelin yhdessä kollegani, nykyisin tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Kaisa Nybergin kanssa. Protokolla on osa nykyistä Bluetooth-standardia ja käytössä likimain jokaisessa tietokoneessa, tabletissa ja älypuhelimessa tänä päivänä.
Mitä arvostat opiskelijoissa?
– Oikeaa asennetta ja uteliaisuutta, avoimuutta ihmisiä ja uutta tietoa kohtaan sekä vastuuntuntoa omasta työstä. Tietomäärä ja taidot ovat tietenkin tärkeitä mutta eivät yksin riitä. Motivoituneet ihmiset onnistuvat hankkimaan tiedot, joita tarvitsevat.
Millaisia ominaisuuksia akateemisen uran valinneella professorilla tulisi olla?
– Professorin työ on täysin omanlaistaan. Olen tutkija, opettaja, tiiminvetäjä, hallinnoitsija, rahoituksen kerääjä, tiedottaja sekä tukihenkilö yhtä aikaa. Hyvät ajanhallintataidot, ja kyky tietää mitä milloinkin jättää tekemättä ovatkin ensiarvoisia, ehkä jopa enemmän kuin muissa ammateissa.
Mitä toivoisit Aallossa tapahtuvan omaan alaasi liittyen?
– Aallolla on hyvät mahdollisuudet olla maailman huippua tietoturvallisuuden tutkimuksessa. Teollisuus Suomessa on aina ollut tietoturvan suhteen valppaana ja aktiivinen. Akateemiseen maailmaan muutos tuli viiveellä ja sai kenties alkunsa, kun syyskuun 11. jälkeen Yhdysvallat heräsi tietoturvallisuuden merkitykseen. Suomen hallitus on äskettäin myös nimittänyt työryhmän pohtimaan IT-alan tulevaisuutta ja roolia yhteiskunnassa, mikä on piristänyt myös akateemista tutkimusta. Nyt pelkästään Aalto-yliopistossa on kolme professoria, jotka ovat erikoistuneet tietoturvan tutkimukseen ja opetukseen.
– Toivoisin siksi yliopiston tekevän enemmän ja suorempaa yhteistyötä teollisuuden ja etenkin alalla toimivien suomalaisten yritysten kanssa. Olisi erityisen tärkeää saada maailmalta parhaat opiskelijat Aaltoon tekemään tutkimusta. Teollisuus odottaa yliopistoilta opiskelijoita, joilla on erinomaiset pohjatiedot ja -taidot. Esimerkiksi teollisuuden sponsoroimat maisteritason koulutusohjelmat voisivat herättää kansainvälistä kiinnostusta ja houkutella lahjakkaita opiskelijoita Aaltoon.
Lue lisää
- Julkaistut, N. Asokan (Aalto People -hakemisto)
- Tietotekniikan laitos (sci.aalto.fi)