Strategiatutkijat löytävät organisaatioiden ja toimialojen muutoksista tilaisuuksia innovoinnille ja uudistumiselle

Apulaisprofessori Robin Gustafsson tuotantotalouden laitokselta

Mitä työsi sisältää juuri nyt?

– Opetan kahta kurssia. Maisteritason strategisen johtamisen kurssilla analysoimme liiketoimintamalleja ja -ekosysteemejä. Opetukseni perustuu vuorovaikutukseen ja case-keskusteluihin, joiden avulla haluan tarjota opiskelijoille pelkän luennoinnin sijaan kykyjä ratkaista oikeita tapauksia. Tohtoriopiskelijoille pidän strategian teoriaan syventyvää kurssia, jolla käydään ryhmässä läpi artikkeleita eri tieteenaloilta, muun muassa taloustieteestä, toimintateoriasta sekä myös perinteisestä strategian tutkimuksesta.

– Seuraamme ja tutkimme ryhmässäni sähköautoalan liiketoimintaekosysteemin syntyä Suomessa, Yhdysvalloissa ja Singaporessa. Tutkimme, miten alaa koskevat käsitykset syntyvät sen eri toimijoiden keskuudessa ja millaisin strategioin toimijoita tuodaan yhteen.

– Toinen tutkimusprojektimme liittyy suurten instituutioiden ja kokonaisten toimialojen muutosvaiheisiin. Olemme tarkastelleet Aalto-yliopiston huikean nopeaa perustamista ja olemme julkaisseet aiheesta jo artikkelin alamme kärkilehdessä. Tutkin myös Suomen ja Ruotsin pörssien yhtiöittämistä 1990-luvulla ja samaan aikaan alkanutta valtiollisten teleyhtiöiden deregulointia. Hankkeiden strategiaprosessit olivat tuolloin täysin uudenlaisia; kun esimerkiksi Helsingin pörssi yhtiöitettiin, missään maailmalla ei ollut toimintamallia, jota noudattaa.

– Kolmannessa hankkeessamme tarkastelemme teknologiateollisuuden strategisen huippuosaamisen keskittymien eli SHOKien organisaatioiden muodostumista hyvin eri aloilla. Jos halutaan tunnistaa mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan synnyttämiseen, tulee ymmärtää, miksi organisaatiot ja toimialat rakentuvat tietynlaisiksi ja miten alttius innovoinnille ja kyky uudistua luodaan.

Missä työskentelit ennen nykyistä tehtävääsi? Kerro aiemmasta tutkijanurastasi.

– Olen ollut Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa kahdesti: osana tohtoriopintojani sekä myös tutkijatohtorina. Se on aivan upea paikka, jonka vaikutus näkyy edelleen opetuksessani ja tutkimustyössäni. Jatko-opiskelijana opin lukemaan tehokkaasti suuria määriä tutkimusta sekä jäsentämään ja argumentoimaan työni tuloksia tutkimusalalleni merkittäviksi. Post doc -kaudellani mentoriprofessorini oli Kathleen Eisenhardt – strategia-alan yksi arvostetuimmista tutkijoista. Hänet tunnetaan erityisesti case-lähtöisestä tutkimustavastaan, jolle hän avarsi myös minun mieleni. Samaa ajattelua ja samoja toimintatapoja olen tuonut Aaltoon ja omaan tutkimukseeni.

– Syyskuussa 2013 palasin kolmatta kertaa Otaniemeen, ja bussissa muistan ajatelleeni, että tämä kerta sanoo toden. Aloitin 1991 konetekniikan opinnot ja vuonna 2007 palasin Stanfordista ja Sveitsistä Lausannen yliopistosta viimeistelemään väitöskirjaani ja opettamaan. Sitten siirryin Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun määräaikaiseksi professoriksi ja kansainvälisen johtamisen CEMS-maisteriohjelman akateemiseksi johtajaksi. Kahden vuoden jälkeen lähdin uudelleen Stanfordiin. Suomeen palasin tutkimuksen kannalta erityisesti siksi, että täällä on mahdollista päästä käsiksi dataan, arkistoihin ja keskeisiin haastateltaviin ihmisiin. Näin avoimia paikkoja ei ole maailmassa montaakaan. Tietenkin omat verkostoni, kollegat ja todella motivoituneet opiskelijat ovat myös tärkeitä. Ei Suomeen sään takia kukaan tule tai jää.

Mistä asioista olet ylpeä urallasi ja omalla alallasi?

Suomessa ja Aallossa on perustava usko ja uteliaisuus toimialojen synnyn ja muutoksen tutkimisen arvoon. Tämä on tietenkin alan tiedeyhteisön yhteinen saavutus, ja olen siihen tutkimusryhmineni pyrkinyt.

–Politiikassa tosin ei vieläkään luoteta sosiaalitieteiden tuloksiin, vaan Suomessa on tavattu tukeutua ekonomistien laskelmiin. Meillä on tieteenä haaste saada uskottavuutta ja luottoa työhömme, ja pyrimmekin tekemään tutkimuksestamme entistä enemmän yhteiskunnallisesti ja poliittisesti vaikuttavaa. Tietenkin haluamme, että tuottamamme tieto on tärkeää myös yritysmaailmalle.

– Aloin aikoinaan luennoida Aallon kandidaatinseminaareissa tutkimusmenetelmistä sillä ehdolla, että voin puhua tutkimusetiikasta. Noin kymmenessä seminaarissa olen puhunut insinööriopiskelijoille heidän tieteellisestä ja yhteiskunnallisesta vastuustaan. Aivan kuten lääkäreilläkin, insinööreillä on eettinen vastuu työstään. Teknologia murtaa yhteiskunnallisia normeja, joskus valtavastikin. Sallitun ja kontrollin rajat tulevat aina vastaan, ja on hienoa, että olen päässyt herättämään niin monia opiskelijoita siihen.

Millaisia opiskelijoita toivoisit laitoksesi koulutusohjelmiin?

– Ihmiset, joilla on vahva tausta omalla tieteenalallaan, ovat jännittäviä. Tuotantotalouden laitokselle olisi kiinnostavaa saada opiskelijoita ja nuoria tutkijoita, jotka ajattelevat omalla ainutlaatuisella tavallaan. Oikeastaan mikä tahansa kyvykkyys on hyödyksi, oli se sitten taitoa urheilussa tai lahjakkuutta innovoinnissa. Vahvuus jollakin alalla näkyy aina muillakin aloilla. Pelkät arvosanat eivät merkitse kaikkea.

– Usein laitoksemme opiskelijat ovat analyyttisesti taitavia ja hallitsevat matematiikan ja fysiikan. Olisi hienoa myös täydentää osaamistamme aina uusilla ajattelutavoilla. Aallon avoimuus osaltaan myös mahdollistaa tämän.

Mitä haluaisit Aallossa tapahtuvan liittyen omaan tutkimusalaasi?

Vuoropuhelua eri tieteenalojen välille, rohkeita kannusteita siihen, että yhteen tuovia tapahtumia ja ohjelmia olisi enemmän. Siten voitaisiin vahvistaa myös sosiaalitieteiden merkitystä; ne ovat yhtä lailla ”kovaa” tiedettä kuin fysiikka, menetelmät vain ovat erilaisia.

–Esimerkiksi Aalto Ventures Program ylittää koulurajat hienosti. Yhteiskunnallista dialogia voisi vahvistaa myös. Tämä kaikki vaatii tietenkin fasilitointia ja työtä.

– Tutkimukseni Aalto-yliopiston synnystä osoittaa, että olemme menossa oikeaan suuntaan: valtavan laivan kääntämisessä ja tähtäämisessä kansainväliselle huipulle on tehty monia hyviä strategisia päätöksiä. Tällainen rooli hakee kenties vieläkin paikkaansa Suomessa ja lähialueilla.